Minun pitäisi soittaa lääkäriltä resepti kiertojen tasaamiseksi, mutta en ole halunnut. Se tuntuu ensimmäiseltä askeleelta kohti lapsettomuushoitoja, ja sitä ajatusta en ole vielä täysin hyväksynyt.
Nuorempana päätin lapsettomuudesta kertovien lehtiartikkeleiden perusteella, että minähän en mihinkään hoitoihin menisi ja adoptio olisi aivan yhtä pätevä vaihtoehto. Ajattelen yhä positiivisesti adoptiosta, ja tuttavapiirissäni onkin aivan ihania adoptioperheitä. Tällä hetkellä kuitenkin adoptio tuntuu viimeiseltä vaihtoehdolta siinä vaiheessa, kun mitään toivoa biologisesta lapsesta ei ole. En ajattele missään nimessä, että biologinen lapsi olisi adoptoitua parempi, rakkaampi tai omempi. Itse adoptioprosessi vain on rankkuudessaan täysin verrattavissa hedelmöityshoitoihin, ja siihen sitoutuminen vaatii raskaustoiveiden lopullista hylkäämistä.
Näen myös jollakin tapaa niin, että hedelmöityshoitohin johtava tie on mahdollista kulkea askel kerrallaan. Ensin yhtä lääkettä, sen jälkeen toista. Sitten lääkityksen lisäksi vähän vain avitetaan siittiöitä hedelmöittämishommiin. Ja sen jälkeen ollaankin jo IVF:n tai ICSI:n portteja kolkuttelemassa. Rankimmat hoitomuodot tulevat pikku hiljaa ensin puheisiin ja sitten tekoihin. Ensimmäisellä lääkärikäynnillä ei tarvitse päättää, että kyl me toi koeputkihedelmöitys halutaan. Adoptioprosessiin (vaikka sitä prosessiksi kutsutaankin) tuntuu liittyvän alusta alkaen jo voimakas päätös ja sitoutuminen, siihen ei voi lähteä vaan vähän kokeilemaan.
Palaan vielä tähän hetkeen. Haluaisin saada lapsen niin, että harrastan mieheni kanssa intohimoista ja hellää seksiä silloin, kun se tuntuu oikealta. Haluaisin havahtua yhtenä aamuna siihen, että jokin on vain eri lailla. Sitten tekisin testin ihan vain varmuuden vuoksi, ja olisin ikionnellinen. En halua lapsettomuuden missään vaiheessa muuttuvan krooniseksi tilaksi, osaksi identiteettiä. Haluan olla nainen, jolla ei vain ihan vielä ole lapsia.
Epäröin siis lääkärille soittamista ja reseptin tilaamista. Pelkään ottaa sen ensimmäisen pillerin, sillä sen myötä pelkään nielaisevani lapsettomuuden.